Hääjuhlat & perhosia vatsassa

Seison kotini ikkunan ääressä ja Katson syksyn väreihin verhoituneita puita ja hämärää lokakuun alun maisemaa.
Autojen valot ja katulamput valaisevat tummaa tienpintaa.
Ilta tummuu tummumistaan.
Siirryn ajatuksissani viime kesään & tuhansien kilometrien päähän täältä Suomesta.

Heinäkuun 2.
————–
Kylämme kuhisi ”outoa” porukkaa & pääkadullamme kaikui Suomen kieli.
Osa hääjuhlavieraista ja itse hääpari Anni & Hanno olivat saapuneet perille Velesoon.
Myös yksi tärkeimmistä henkilöistä juhlien ohjelmaan liittyen oli jo täällä.
Mikko, rakas ystävämme vuosien takaa.
Hänellä oli juhlissa pesti laulaja – kitaristina &
hän toimi myös ”pappina” juhlaseremoniassa.
Morsian & sulhanen saisivat toisensa ”uusintana” täällä Italiassa.
Pariskunta oli vihitty jo aikaisemmin Suomessa.

( Mikko lauloi ja soitti myös omissa häissämme vuosia sitten.
Silloinkin oli heinäkuu, mutta vuosi oli 1998.
Häämatkalle lähdimme Garda-järvelle.
En kuitenkaan olisi silloin voinut villeimmissä unissanikaan uskoa, että monien vuosien päästä omistaisimme talon Como – järveltä & saisin juhlia näitä tulevia rakkauden juhlia näissä maisemissa.
Vihkipappimme kertoi puheessaan näkevänsä meidät tulevaisuudessa täällä Italiassa & nyt jälkeenpäin tajuan paljon paremmin miten hyvin hän ehkä meitä osasikaan tulkita ja nähdä tähän aikaan.)

Jo viime syksynä koemaistelimme juhlamenuta Bella Vistan ravintolassa
ja nyt lähes kaikki juhlavalmistelut oli siellä saatettu päätökseen &
hotelli olisi kohta täynnä Suomalaisia vieraita, sekä kylämme majatalo Cadorna Chalet.
( Täällä morsian vaihtoi juhlapukunsa salassa sulhaselta.
Kiitos Cadornan väelle sydämellisyydestänne. )
Myös Zelbion kylän hotelliin oli majoittautunut pieni osa vieraista.
Lähipäivinä meitä olisi kasassa reilu viisikymmentä juhlijaa.

Veleson kunnantalon edessä

Kokoontuminen Veleson kunnantalon edessä


Ja ihmisjono kiemurteli Velesosta Zelbioon

Ja ihmisjono kiemurteli Velesosta Zelbioon

Hääpari ja Mikko majoittautuivat meillä Casa Kantolassa.
Talossamme ja sen pihalla kaikui siis seitsemän lapsen äänet ja kahden koiramme haukku, sekä viiden aikuisen papatus, mutta tämä vanha talommehan rakastaa elämää ja ääniä ympärillään.
Oli ihanaa saada nämä tärkeät ihmiset taas tänne vieraiksi.

Heinäkuun 3.
————–
Uusia vieraita saapui Kylän majapaikkoihin.
Päivällä hajaannuttiin lauttaretkelle, uimaan ja vierailemaan lähikylissä.
Takaisintulomatkalla kymmenien Suomituristien matkanteko tyssäsi pariksi tunniksi, kun bussi hajosi alhaalla sijaitsevaan Nesson kylään.
( Ystävälliset paikalliset olivat tulleet kodeistaan & tarjoilleet juotavaa kuumuudesta kärsiville Suomalaisille ja onneksi myös baareja on Nessossa tarjolla.)
Olimme jo aikeissa alkaa kuljettaa ihmisiä parilla henkilöautolla ylös kyläämme,kun uusi korvaava bussi saatiinkin tien päälle.
Onni onnettomuudessa!

Illalla yllätimme naapurikylämme monikymmenpäisellä Suomiryhmällämme,
kun ”valloitimme” paikallisen pizzeria ravintolan koko ulkoterassin käyttöömme illallisaikaan.
Kesken ruokailun terassi katettiin seinillä ja katolla.
Ukkonen lähestyi, sade piiskasi terassin kattoa ja aloin pelätä pahinta.
Eikö juhlapäivän ilma olisikaan kaunis?
Onneksi oli vielä aikaa rukoilla seuraavalle päivälle hyvää säätä.

Zelbio & restaurant pizzeria National

Zelbio & restaurant pizzeria National


Ravintolan ystävällinen henkilökunta tarjoutui kuljettamaan meitä autoilla takaisin Velesoon, mutta huonoihin ilmoihin tottuneina Skandinaaveina asensimme otsalamput päähämme ja samoilimme pimeässä ja tihkusateessa takaisin kotikyläämme.

Heinäkuun 4. Hääjuhlaa & ruusunterälehtiä
——————————————
Kauan odottamani aamu oli valjennut.
Tänään juhlittaisiin rakkaita ystäviämme, nautittaisiin elämästä
ja rakkaudesta.
Valehtelematta jännitin jo tässä vaiheessa aamua
& uskoin pää ja vatsakivun alkavan minä hetkenä hyvänsä.
Jännitinköhän lopulta enemmän, kuin hääparimme, jonka kuuluikin jännittää
ja vähän hermoilla.
Naurettavinta oli etten meinannut saada itseäni sängystä ylös,
koska eilinen ukkonen ja sade oli saattanut jättää pilviverhon jälkeensä.
En halunnut nähdä miltä ulkona näytti.
Aamuni alkoi siis panikoinilla & varoivaisella makuuhuoneen ikkunaluukkujen raottamisella.
Kuikuilin taivasta.Eihän se vain näyttänyt pilviseltä?
Ei,taivas oli lähes pilvetön ja aamuauringon noustessa taivaalle
melkein hypin onnesta.
Tämän juhlapäivänhän piti olla tässäkin suhteessa täydellinen
& alku oli onneksi lupaava.
Rentouduin ja aloin keittää isoa määrää mustaa kahvia.

hääpari oli harjoitellut vielä viimeisen kerran
häävalssiaan Casa Kantolan pihalla,
olin noutanut kukat,

Morsiamen kimppu

Morsiamen kimppu


Juhlavaatteita oli silitetty ( Tästä kuuluu koko kiitos Katjalle. )
ja Bella Vistan pöydät oli jo katettu & koristeltu kukkasin,
”esiintymislava” oli järjestetty ulos äänentoistoineen.
( Äänentoisto ja juhlakukat saatiin myös täältä omasta kylästä, se oli hienoa! )

Jännitti, jännitti & jännitti vieläkin enemmän..
olinhan toinen kaasoista ja mieheni sulhasen best man, joten pitihän meitä jännittääkin.
Selviytyisimmekö tästä illasta voittajina?
Tuntui uskomattomalta, että nuo kauan odotetut juhlat olivat nyt oikeasti ihan käsillä.

Morsiamen kampaus valmistuu Anu kaason käsissä

Morsiamen kampaus valmistuu Anu kaason käsissä


Vielä morsiamen meikkaus & kampauksen teko,
ja pikaista laulujen harjoittelua juhlapaikalla.
( Ääneni värisi enkä uskonut selviäväni omasta laulajan osuudestani kunnialla.
Uteliaitten ihmisten päitä ilmestyi ikkunaan.
Puristin mikkiä kädessäni ja purin huulta, tämä tyttö ei aikonut luovuttaa.
Onnekseni h-hetkellä juhlissa laulaessani olin tsempannut itseäni
ja nauttinut muutaman lasin viiniä.
Rohkeuteni kasvoi & selvisin esityksistäni voittajana. )
Morsian auttoi minua nutturakampaukseni kanssa,
Sulhanen ja best man pyörivät vielä viime hetkellä boxereissaan.
Taisi ”pojillakin” olla jännitystä ilmassa.
Kello tikitti eteenpäin, nyt piti jo kiirehtiä!
Morsian lähti vaihtamaan juhlapuvun päälleen talomme läheisen majatalon suojiin.
Selviydyttyään avustajan turvin juhlapukuunsa kampaustaan varoen
nyörityksistä puhumattakaan hänenkin sisällään poreili varmasti jännitys.
Kuinka hänen pukunsa värivalintaan suhtauduttaisiin?
( Usein punaiseen väriin pukeutuvana hän oli päättänyt yllättää kaikki juhlamekollaan ja sen uudella värillä.)
Pysyisikö meidän kaasojen tekemä kampaus paikoillaan?

Morsian, josta jo kuiskuteltiin kylällä astui sydän tykyttäen ulos kujalle,
kuvia räpsittiin ja pian oli aika kipitellä juhlapaikalle Bella Vistaan.

Ja niin hääjuhlat alkoivat..

A & H, Seremonia

A & H, Seremonia


Mikko lausui ja hääpari seisoi kaunista maisemaa vasten vieraiden edessä.
Pari teki lupauksensa, vaihtoi sormukset keskenään ja suuteli, täydellistä.

Bella Vista oli valmis juhlaan

Bella Vista oli valmis juhlaan


Oli aika esittää lahjaksi tehty laulu hääparille.
Tässä kohtaa morsiamen silmäkulmasta tippui onnen kyyneliä & niin meidän monien muidenkin.
Perhoset välkkyivät morsiamen koruissa & lentelivät laulun sanoissa.
Alkuillan lämpö hiveli ihoa ja pieni tuulenvire kiersi ihmisten seassa ravintolan ulkoterassilla.
Laulu ja soitto kaikui alas laaksoon asti, tunnelma oli upea.
Arton laulu hääparille: Perhosia vatsassa, Arto & Mikko

Arton laulu hääparille: Perhosia vatsassa,
Arto & Mikko



Nostettiin maljat & nautittiin alkupaloja,
syötiin illallista ja tanssittiin,
morsian piti puheen miehelleen
& uusi aviomies lauloi yllätyksenä kauniille vaimolleen.
Lapset leikkivät ja nauroivat, sekä lauloivat hääparille.
Kylän ihmiset olivat kerääntyneet kuuntelemaan soittoa ja laulua ravintolan viereen ja monet laulut,
kuten Hopeinen kuu sai myös Italialaisen taustakuoron.
Kylä juhli kanssamme ja se teki tästä illasta vieläkin hienomman.
Hääkakkua leikattiin,
ja lopuksi morsian heitti kimppunsa,
joka kovan taistelun jälkeen sai onnellisen omistajansa.
Minä & morsian

Minä & morsian

Ilta-aurinko punasi taivaan & tähdet syttyivät, juhla jatkui pitkälle yöhön.
Tiesin, että me kaasot ja bestman, sekä Mikko
olimme suoriutuneet voittajina tehtävästämme,
mutta sponttaanin ja hullunhauskan juhlapuheeni toivon jo kaikkien unohtaneen.
Se oli suorastaan surkea..
Juhlat lähenivät loppuaan.
Ilta oli ollut täynnä musiikkia, rakkautta ja hyvää tunnelmaa &
hääparille omistettuja liiteleviä perhosia.
Uskon, että kaikki viihtyivät!
Hääpari oli jo vetäytynyt talollemme ”hääsviittiinsä”, jossa aidot ruusunterälehdet odottivat sängyllä rakastavaisia syvän punaiseen syleilyynsä. Myös lähes kaikki vieraat olivat menneet nukkumaan, mutta itse olin viimeisten joukossa laulamassa tuikkivan yötaivaan alla.
Tuossa mahtavassa porukassa kelpasi laulella pitkälle yöhön.
Kiitos Bella Vistan koko porukalle, olitte iso osa onnistuneita juhlia.
Eritoten kiitos Paolon mahtavalle juhlamenulle ja toinen kiitos loppuillan kärsivällisyydestä.
Tiedän, että meitä oli vaikea saada ”hiljennettyä”.
Porttikieltoa tai muitakaan uhkauksia ei kuitenkaan tarvinnut käyttää 😉

Kun aamuyöstä kuoriuduin punaisesta juhlamekostani ja riisuin hopeiset juhlakengät jalastani pääni yhä kupliessa kuohuvaa juomaa tiesin,
että juhlat olivat ainutlaatuiset ja olen ikionnellinen,
että sain olla toteuttamassa niitä ja myös niiden vieraana.

Heinäkuun 5.
Heräsimme väsyneinä, mutta iloisina.
Illallinen nautittaisiin tänään luomuravintola la Roggiassa.
Olimme ensimmäinen iso illallisporukka heidän uuteen paikkaan avatussa ravintolassaan.
( Virallisia avajaisia vietettäisiin vasta seuraavalla viikolla. )
Täällä Veleson ja Zelbion välissä, metsän siimeksessä
nautimme buffet illallisen ulkoterassilla.

Marco koristelee jälkiruokaa

Marco koristelee jälkiruokaa

Seuraavan viikon alku koitti.
Vieraat, sekä ystävämme lähtivät

Vain kitara puuttuu

Vain kitara puuttuu


ja kylämme alkoi taas elää normaalia rauhallista elämäänsä.
Ylpeyteni omaa Suomalaisuuttani kohtaan vahvistui taas ja kiintymykseni kaikkia Velesolaisia kohtaan syveni.
Saimme myös juhlien ansiosta uuden lempinimen.
Emme olekaan kaikille enää Kantolan perhe vaan Italialaisittain Cantolitas.
Liittyisikö laulamiseemme? ( Cantare )
Tiedän vieläkin paremmin,
että paikkani on täällä näiden ihmisten keskellä tässä pienessä kylässäni, jonka rosoinen pinta kätkee itseensä paljon värejä,lämpöä ja elämää.
Niin paljon niin pienessä: Veleso.

Kiitos teille kaikille suloisille lapsille vanhempineen ja muille vieraille,
sekä hääparin sukulaisille.
Anu, olit ehdotomasti meistä se taitavampi kampauksen luoja.
Kiitos Mikko, kanssasi laulaminen on aina ollut ilo.
Arto, kitarointisi ja äänesi vie edelleen jalat altani & ilman sinua en olisi koskaan löytänyt tietäni Velesoon.
Suurin kiitos kuuluu kuitenkin hääparille.
Olen tavattoman ylpeä, että halusitte järjestää juhlanne Velesossa.
Tiedän, että päivä säilyy muistoissanne läpi koko elämän, kuten myös meidän ♥ ♥

Onnellinen hääpari

Onnellinen hääpari



Loppuun paljastuksia:
Mitä hiljaisen blogini esiripun takana on tapahtunut?
Olen ”salassa” kirjoittanut e-kirjaa, joka käännetään myös Englanniksi.
Vuoden 2016 aikana saatte lukea alun Italian tarinalleni,
jota en ole vielä kertonut.
Se juontaa juurensa kauas nuoruuteeni.
Kerron myös reilun kahden vuoden ajasta, jonka vietin Lontoossa.
Siinäkin tarinassa on paljon mukana Italiaa ja Italialaisia.
Siitä voit lukea myöhemmin..

Ensi kerralla blogissani loppukesämme tapahtumia.
Pysytelkää lämpiminä syksyn tuulessa & viimoissa ♥ ♥ ♥
– Pirita

Taloni Italiassa

Ostimme talon pohjoisesta Italiasta Como-järveltä 2010.
Elämäämme ja talomme uutta elämää Italian auringon alla..
Kuvia, kirjoituksia, talon remontointiin liittyviä juttuja, vinkkejä, ruokaa & matkailua.
Lämpimästi tervetuloa seuraamaan blogiani♥
We are Finnish couple.
We fell in love to Lake Como & bought a house from Veleso at 2010.
This house has an old and new story, we have renovated it with love and heart.
Benvenuto, welcome to Casa Kantola♥

Comments are closed