Casa Kantolassa unelmoidaan

Share

Toivottavasti jaksoit odottaa lukemista blogiini!
Monien muutosten siivittämänä hyppäsin vuoteen 2017.
Nykyään teen töitä kotitoimistossani.
Aamuisin juon rauhassa aamukahvin ja autoilen nuorimmaiseni eskariin vaikka yöhousuissani ja hiuksiani harjaamatta jos siltä tuntuu.
Uusi aika on minulle NYT & TÄSSÄ uusin energioin & uusin ideoin.

Maailmantilanne täällä pallollamme on pullollaan negaatioita & kylmiä ajatuksia.
Ihmisen totaalinen tyhmyys ja ahneus on maailmanuutisten pääaiheena päivittäin.
Näytetäänhän yhdessä kieltä hullulle maailmalle,
hukutetaan negatiivisuus positiivisuuteen & jaetaan lämpöä toisillemme sanoin & teoin..

Kelailen nyt muistojen kelaa taaksepäin vuoteen 2016, jotta pääset taas mukaan Italian elämäni tapahtumiin.
Aion myös paljastaa yhden haaveeni, johon liittyy välimeri & paljaat varpaani auringon lämmittämässä rantahiekassa.

Tällä rannalla, tänä joulukuun hetkenä mietin tulevaa..

Vuosi 2016 oli, kuin vanha mustavalkoinen Italialainen elokuva,
jonka tunneskaalat vaihtelivat ilosta suruun & tapahtumissa vilisivät paikat, sekä ihmiset.
Vietimme aikaa Italiassa kaikkina vuodenaikoina.
Keräsimme itseemme keväällä & kesällä aurinkoa säilöön ja syksyllä kastuimme vuoriston syys – sateissa.

KEVÄT
———

Jo helmikuussa mieheni lensi Italiaan nikkaroimaan.
Vuokrauskalenterin kevät oli jo kivasti täyttynyt ja kesällekin tipahdellut vuokrausvarauksia.

Keväällä palasimme vielä kahdestaan casallemme maaliskuun lopussa,
tulimme tarkistamaan talon takkahormin remonttia, joka oli valmistunut & ihan ajallaan.
Työn tekivät tutut kotikylämme työmiehet.
Polttopuutakin oli toimitettu alas varastoon.
Kauan tätä oli odotettu & nyt se oli vihdoin totta.
Meidän casalla saatiin nauttia takkatulen loimusta illan hämärässä.
Vielä villasukat jalkaan, viltti & lasillinen punaviiniä..

Takan lämmössä


( Kun remonttia täällä aloiteltiin meidän poissaollessamme olivat avaimet kadoksissa työmiehillä,
sekä apuun tulleella siivoojallamme ja todellinen sekamelska käynnissä talomme ympärillä.
Pari päivää meni kummalliseen ihmettelyyn ja suuremman luokan tekstiviesti ja puhelin – neuvottelut käytiin meille Suomeen.
Kun asiaan sekoitettiin vielä paikallisravintolamme kokki ystävämme alkoi avainasia selvitä ja remontti käynnistyi oudosta alustaan huolimatta.)

Vietimme Italialaista pääsiäistä syöden pääsiäismenuta paikallisravintolassa
kunnellen oman kylämme ja vieruskyliemme kirkonkellojen kuminaa ja seurasimme kyläläisten pääsiäistraditioita.
Tunsin oudon harrasta oloa & mietin elämän isoja asioita.
Veleso sijaitsee korkealla lähellä taivasta ja vuoria & kylässä asuessaan tajuaa ihmisen pienuuden tämän kaiken keskellä.
Ensimmäiset vuokralaiset saapuisivat pian parin viikon pituiselle patikointilomalleen ja jätimme rakkaan talomme ottamaan uusia vieraita vastaan.

MUUTOKSIA
—————
Päätalomme Casa Kantola on kokenut vuosien aikana paljon muutoksia ja viime vuonna olimme ikionnelisia, kun saimme avata talomme jo keväästä vuokrauskäyttöön. Vuokraamme taloa huhtikuusta lokakuulle.
Taloa asuttivat ihmiset ympäri eurooppaa, Suomestakin monta perhettä.
Ranskalaiset johtavat tällä hetkellä vuokraajien kärjessä.
Lämmin kiitos kaikille ja tervetuloa uudelleen!
Jossain vaiheessa aiomme vielä tehdä Casa Kantolasta talviasuttuvan lämmitysjärjestelmineen kaikkineen, mutta se saa vielä odottaa.

Näiden kohta jo seitsemän vuoden aikana on mennyt hurjasti aikaa ensin remonttien ja uudistusten suunnitteluun &
sen jälkeen itse remontointiin ja rakenteluun talon sisällä & ulkopuolella.
On kierretty rautakauppoja & puutarhakauppoja ja tehty ostoksia.
Kaikki liikenevä raha on sijoitettu tähän kahden talon kompleksiin & projekti jatkuu vielä pitkään.
Tämä aika on ollut kaikkineen hieno pala elämäämme.

Casa Kantola

Lapset ovat kasvaneet ja me kaksi vanhennuttu ja ehkä vähän viisastuttukin.
Meistä on kasvanut perheenä hieno tiimi & me kaikki rakastamme Italian elämää kukin omalla tyylillämme.
Enpä olisi uskonut, että talon osto Italiasta muuttaisi minua & koko elämääni niin monella tapaa.
Kasvatan yrttejä ruukkuihin keväällä, kesäisin hoivaan kukkiani.
Välillä en poistu pienestä kylästämme päiväkausiin. Ei kiirettä minnekään..
Olen oppinut elämään omaa Italian slow lifea:ni ja haluan sitä tulevaisuuteeni aina vain lisää.
Haluan elää yksinkertaisemmin, rauhallisemmin ja vielä vähän onnellisemmin..

Basilico

Menta

AUTON OSTO
—————————————-
Viime vuotemme oli kesän osalta täysin erilainen aikaisempiin vuosiin verrattuna,
koska emme asustelleet kotikylässämme Velesossa, kuin pari viikkoa.
Heinäkuussa ostimme vihdoin ihan oman Italia – auton. Auton osto ei ole aivan helppo juttu italiassa, kuten ei mikään muukaan asia, johon sotketaan viranomaisia ja muita tahoja.
Ennen ostoa on tiedettävä monta tärkeää asiaa asiapapereihin ja vakuutuksiin liittyen.

Kauas emme päässeet Milanolaisesta autokupasta ajelemaan autokauppojen jälkeen, kun ensimmäisessä liikenneympyrässä jousiston äänet antoivat pientä esimakua tulevasta.
Aha, miksiköhän autokauppias oli neuvonut meidät koeajolle portista oikealle eikä vasemmalle liikenneympyrään.
Tietenkin siksi, että tässä hemmetin autossa on joku akseli tai muu perkeleen ongelma!
Onneksi olimme aikaisemmin asettaneet ehdot kaupoille!
1.Teemme autosta kaupat jos autokauppa auttaa meitä vakuutus ja veroasioissa.
( Kauppias oli siis mukanamme paikallistoimistoissa hoitamassa auton vakuutus ja veroasiat kuntoon.
Puhelimitse asia ei onnistunut. )
2. Kauppahinta ”keskusteltiin” halvemmaksi.
Kaupat oli tehty, pitkä autoreissu Gardalle odotti muutaman päivän päästä & varmuuden vuoksi päätettiin poiketa tutun autokorjaamon kautta.
( Teimme myös uusina autonomistajina autoreissun Gardajärvelle. Kävimme viniviljelmillä ja Gardaland:kin tuli tutuksi.
Gardan alueesta ja minilomastamme kerron vielä joskus myöhemmin. )
Navikat kaakkoon ja radion kesäbiisi täysille ja kohti moottoritietä.
Kohta oltiin jo Comolla ja suhauteltiin vielä viimeiset tunnelit ennen Tornon korjaamoa.
( Täällä on vaihdettu vuokra-autoihin renkaita ja korjattu muita pikku vikoja. Hyvä & ystävällinen palvelu.)
Korjaamon omistaja kävi koeajolla, heilutteli autoa, puisteli ja nyökytteli päätään vuoronperään.
Käsimerkeistä en saanut selvää & pelkäsin pahinta, mutta ongelma olikin Italialaisittain hyvin pieni vaikka miehen elekielestä luin jotain ihan muuta.
Varasimme ajan ja ennen ensimmäistä autoreissuamme kävi Alfa Romeomme huollossa tässä Tornossa sijaitsevassa autokorjaamossa.
Pienten mutkien jälkeen meillä on nyt oma auto Italiassa!
( Italialainen ystävämme kertoi meille, kun sanoimme ostaneemme Alfa Romeon,
että ostitte Italialaisen auton, se tietää aina ongelmia.. )

Italiassa kaikki normaalikin asioiden hoito voi kääntyä lähes miksi vain.
Italialainen hetkinen on Suomalaiselle aina lähes ikuisuus.
Jos Italialainen haluaa hoitaa asian myöhemmin se voi pahimmassa tapauksessa tarkoittaa, että asiaa ei hoideta ollenkaan.

TARINOITA CASASTAMME
———————–
Tein puutarhahommia eräänä kesäisenä aamupäivänä, kun tuttu kyläläinen nykyään vain kesiään Velesossa viettävä mies kertoi tarinan omasta lapuudestaan meidän päätaloomme Casa Kantolaan liittyen.
Hän oli asunut meidän casassamme lapsena ja leikkinyt tällä sisäpihalla ja pienellä kujalla talomme vieressä palloleikkejään.
Hän kertoi myös, että on onnellinen kun taloa asuttaa taas perhe. Moni on muuttanut täältä pois Comoon tai vaikka Milanoon.
Vain osa kylän taloista on asuttuina ympäri vuoden.
Meitä ennen talomme omisti Rita rouva, jo yli 70-vuotias mummo tuolloin, kun talomme ostimme syksyllä 2010.
Hän asui Milanossa ja vietti kesät tässä järven läheisyydessä olevassa talossa.
Hänellä oli ollut asuinkäytössään vain ylin kerros,’
alakerros oli hiekkalattialla varustettu ja ollut täysin asumaton luultavasti kymmeniä vuosia.
Teimme ison remonti alakerrassa. Puhkaisimme myös reiän kahden kerroksen välille ja rakensimme portaat, jotta pääsemme liikkumaan ylä-ja alakerran väliä.
Olen kuullut myöhemmin, että Rita oli kova pelaamaan korttia. Tiedän kyliltä monta korttiporukkaa, jotka kokoontuvat pelaamaan paikallisravintolassamme.

Rakas vanha taloni

RUOKA & JUOMA
———————
Heti alkukesästä tein päätöksen ruokavaliooni liittyen.
Aloin syödä täysin gluteenitonta ruokavaliota.
Uskotte varmasti, että se tuottaa välillä ongelmia esim. ravintoloissa syödessä.
Isoista marketeista löytyy erittäin hyvin gluteenittomia tuotteita / senza gluten, joten siinä suhteessa ei suurempia ongelmia ole.
Kaipaan kyllä hurjasti aitoa Pizza Margeritaa, mutta vain unelmissani.
Ruokavalion muutos vei pois kaikki vuosia kärsimäni vatsavaivat, joten takaisin entiseen en aio enää palata!

Casamme keittiössä kokkailtiin ruokia vuodenaikojen mukaisesti ja nautittiin erilaisten kasvisten ja juuresten,
sekä muiden raaka-aineiden valtavasta kirjosta ja tuoreudesta.

Kaupan antimia


Rakastamme ruoan laittoa, mutta ulkona syöminen kuuluu joka viikkoiseen arjen luxukseen Italiassa ollessamme.
Matkaillessaan italian eri osissa huomaa huimiakin eroja ruoan valmistuksessa ja toki myös raaka-aineissa.
Ruoka on osa italialaisia nautintoja, mutta hyvän ruoan ystäväksi sopii mainiosti myös hyvä viini.
Italia on ollut iät ja ajat yksi isoista viinin tuottajista ja maanosasta riippuen löytyy eri rypäleistä valmistettuja viinejä.
Monille Suomalaisille ovat tutuimpia Toscanan & Veneton alueen viinit, mutta meiltä Lombardiasta löytyy esim. Valtellinan laakson Nebbiolo rypäleestä tehdyt viinit, ehkä tunnetuimpana Forzato.
Lombardia tuottaa myös laadukasta kuohuviiniä.
Tiesitkö, että Lombardian alueelta löytyy Italian ”samppanja” Franciacorta?
Bellavista Franciacorta on oma lempparini ja sitä voin tilata vaikka oman kylämme ravintolassa.
Istun ihastellen upeita maisemia paikallisavintola Bella Vistan terassilla & siemailen lasistani Bellavistaa.
Bella Vista = kaunis maisema.

Bella Vista

SYKSYN SURU, CASA RUSTICO & MATKAILUA
—————————————–

Syksyllä rakas pikku ystäväni nukkui pois lähes 13 – vuotiaana.
Onneksemme Nelli sai lähteä luotamme perheensä keskellä, mutta Kiki koiramme jäi ilman tärkeää lauman jäsentään.
Pieni valkoinen Bichon Friseni ei enää odota ja seuraa minua uskollisesti paikasta toiseen,
mutta uskon, ettei se koskaan jätä minua lopullisesti. Se seurailee ja liihottaa vierelläni koiraenkelinä ikuisesti.
Uskon, että rakkaamme seuraavat mukanamme tavalla tai toisella.
Muserrun aina väitteistä tai ajatuksesta, että ei meistä mitään jää..
Tuollaiseen lopullisuuteen en pysty uskomaan.
Nelli oli matkakoira, joka ehti tehdä kaksi automatkaa ja pari lentomatkaa Italiaan.
Oli surullista lentää pois Suomesta pari päivää kuoleman jälkeen.
Koneessa 6-vuotiaani selitti, että siellä se Nelli hyppii pilveltä toiselle koirien taivaassa.
Oli hiljaista & alkoi kysely: Miten Nelli pysyy niillä pilvillä, onko sillä varmasti kavereita siellä, mentiinkö me jo sen koirien taivaan ohi? Hyviä kysymyksiä, joihin minulla ei ollut oikeita vastauksia vaikka olin miettinyt näitä asioita taas lähipäivinä yötä päivää.

Uskollisin ystäväni

Kaksi viikkoa kestävä remonttiloma alkoi itkuisissa tunnelmissa,
mutta kuten elokuvissa & ihan oikeassa elämässäkin kaikki muuttuu aina vähitellen paremmaksi..niin tälläkin kertaa.

Nyt oli aika remontoida pihapiirimme toista vieläkin vanhempaa talovanhusta Casa Rusticoa.
Tämä talo on kuulemamme mukaan kylämme vanhimpia rakennuksia, jo satoja vuosia vanha talovanhus.
Kauppakirjan liitteenä olevissa notaarin papereissa ei osattu sanoa tähän rakennukseen liittyen paljonkaan, koska virastoista ei löytynyt informaatiota.
Kaikki oleellinen tieto liittyy päätaloomme Casa Kantolaan, joka on rakennettu 1900 – luvun alussa.
Nyt jatkoimme tämän vanhemman talon kunnostustöitä.
( Yksi makuuhuone on jo valmiiksi rakennettuna tässä talossa ja olohuone on puolivalmis, muuten tämä vanha talo
on vielä täysin keskeneräinen. )
Nyt syksyllä puhkottiin reikä kahden huoneen välille, purettiin ja uusittiin kattorakenteita, korotettiin & rakennettiin lattiaa maalattian päälle, entisöitiin ja maalattiin vanhoja ikkunoita, laastoitettiin kiviseiniä jne..
Mukana tällä syksyn matkalla oli myös hyvä ystävämme, joka on myös nuorimman poikamme kummisetä.
Hän on ollut rakennushommissa täällä Italiassa aikaisemminkin ja työpanos oli taas ihan huikea.

Myös päätalon ruokailuhuoneeseen asennettiin etanolilla toimiva takka, joka luo ihanaa tunnelmaa tilaan.
Töitä tehtiin pari viikkoa ja pitkiä päiviä paiskittiin.

Kiviporalla läpi seinän


Aukko valmistui


Casa Rusticon tuleva keittiö /
katon purkua


Casa Rusticon keittiö alkaa muotoutua

Diano Marina & Varigotti


Palkitsimme itsemme myös parin päivän lomailulla Liguriassa kovan työrupeaman jälkeen.
Nyt hyvä vinkki:
Syksyllä kesälomien päättyessä ja turistisesongin laantuessa kannattaa varata hotellihuone puhelimitse.Säästät näin hotellisivustojen kulut ja provisiomaksut ja saatat saada huoneen moniakymmeniä prosentteja halvemmalla,
kun hotelleissa on hiljaisempaa. Itse saimme juuri tällä kerralla huoneemme n.puoleen hintaan tätä kikkaa käyttämällä.

Marraskuussa palasimme vielä laittamaan lomatalomme talviteloilleen, jonka jälkeen suuntasimme ystäväpariskunnan kanssa merellisiin maisemiin Portofinoon ja Rapalloon.

Excelsior Palace Hotel Rapallo

JÄRKI & TUNTEET SEKAISIN
—————————–
Unelmointi on meidän jokaisen mahtava voimavara.
Unelmien voimalla kestän järjissäni arjen pyörityksessä,
jossa välillä hermo kiristyy äärimmilleen & itkukin on herkässä.

Muistatko, kun oltiin nuoria & meille lapsille sanottiin: Ajattele nyt järjellä!!
Onko muilla ihmisillä oikeus päättää puolestani mikä on järkevää?
Tuskin kirjoittelisin teillekään elämästäni jos ajattelisin että teen tätä järkevyyden takia!

16-vuotiaana tappelin tieni ensimmäiselle Interrailille eurooppaan.
Ahmin maisemia junan ikkunasta matkalla Pariisiin, kävelin Biarritzin rannalla hiukset hulmuten & aistien ilmassa meren suolan.
Maistelin uusia ruokia Monacossa, koin ja näin ihan uudenlaisen maailman. Olin myös äärettömän rakastunut!

Pariisi, Biarritz, Monaco

Elämä mullistui. Halusin maailmalle ja parikymppisenä muutin reiluksi kahdeksi vuodeksi Lontooseen Au-pairiksi ja lukemaan kieltä.
Olin tanssinut koko nuoruuteni ja tanssijan koulutus Lontoossa oli suurin haaveeni.
Päädyinkin töihin viiden tähden hotelliin / Grosvenor house Mayfair ja tanssikoulu Laban Center jäi.
Tanssi eli kuitenkin rinnallani ja baletin hypyt ja liikesarjat on ohjelmoitu muistiini ikuisiksi ajoiksi.
Interrail ja muutto nuorena ulkomaille oli joidenkin mielestä järjetöntä, myös omien vanhempieni mielestä.
Omissa muistoissani nämä ajat nuoruudestani ovat ne kaikkein tärkeimmät ja rakkaimmat vaikka lähdinkin niihin suurin tuntein enkä järkevin perustein.

UNELMIA AURINGOSTA
——————–
Meidän perheessä on aina matkusteltu paljon ja lapsetkin jo pienestä kasvatettu ja totutettu reissusieluiksi.
Pikku hiljaa lapset tottuvat liikkumiseen ja vaihteleviin tilanteisiin.
Se on pian helppoa, kun lapsi huomaa, että tilanteissa on mukana oma turvallinen vanhempi vaikka paikat muuttuisivatkin.
Aika tärkeä pointti jos haluaa vaikka nauttia ulkona syömisestä taaperoiden kanssa.
Harjoittelu on aloitettava jo ihan pienenä. Se vaatii aikaa ja itkuja ravintolassa, mutta mielestäni lapset kuuluvat elämässä mukaan lähes kaikkialle.
Suomessa tämä välillä on tuottanut ongelmia, mutta ei kannata lannistua.
Italiassa on ollut mahtava huomata ihmisten arvostus lapsia ja lapsiperheitä kohtaan.
Lasten ääni mahtuu Italiassa kaikkialle ja tavallinen arkielämäkin on sen vuoksi ihan erilaista, kuin meillä täällä pohjolan perukoilla.

Mietinnässä on ollut vakituinen muutto ulkomaille.
Ajatus rauhallisemmasta, kiireettömämmästä ja yksinkertaisemmasta elämästä kiehtoo minua aina vain enemmän.
Edullisempi hintataso, laadukas tarjonta ja ns.arjen luxus, joka kuuluu pohjois – Italialaiseen elämäntapaan on myös osa asioita, jotka painavat vaakaa vahvasti Italiaan päin.
Ollaan mietitty kuinka työnteko hoidettaisiin ulkomailla.
Meillä vanhemmilla olisi mahdollisuus tehdä etätöitä ja yksi iso este on raivattu tieltä, mutta lasten koulunkäynti on suuri kysymys, kun ajatellaan ulkomaille muuttoa.
Pohjois – Italiassa ei ole lähellä kansainvälistä koulua, jota lapset voisivat käydä eikä paikallinen koulu ole tuntunut hyvältä vaihtoehdolta.
( Suomessahan on myös käytössä peruskoululaisille nettikoulu Kulkuri, jota lapsi voi käydä ulkomailla asuessaan, mutta silloin vanhempi toimii opettajana. Tämä ei kuitenkaan ole pidemmän päälle hyvä vaihtoehto. Myöskään lukiota ei voi Kulkurin kautta käydä. )
Italian talomme ei ole vielä talviasuttava ja sekin on siis pienoinen ongelma talvikautena.
( Pohjois-Italian talvi on lyhyt ja hyvin leuto verrattuna Suomeen. )
Ihanteellista olisi asua vain tuo kylmempi jakso jossakin lämpimämmässä,
mutta koulunkäynnin vuoksi meillä olisi oltava vakituisempi asuinpaikka.
Mitä jos asuttaisiin vakituisesti Espanjan aurinkorannikolla, koska Suomi-koulu löytyy sieltä?
Viettäisimme edelleen kaiken liikenevän ajan Italian casallamme.
Tällä hetkellä lentelemme Helsinki – Vantaalta Milanoon. Jatkossa voisimme autoilla matkan Costa del Solilta Italiaan tai
lentää huomattavasti lyhyepää matkaa Malaga – Milano välillä.Aloimme miettiä loppusyksystä tätä vaihtoehtoa ja ennen joulua lensimme Malagaan ja tutustuimme tarkemmin Costa del Solin alueeseen.Autoilimme ja kiertelimme pikku kyliä,
joita on ripoteltu meren läheisiin rinteisiin.
Korkeammalla kukkuloilla tunsin oloni lähimmäksi Italialaisia maisemiamme.
Ajatus elämästä lämpimässä ympärivuotisesti on kieltämättä aika houkutteleva ja se voisi olla mahdollista.

Näkymä Mijaksesta

Antipasteista vaihdettaisiin tapaksiin, Prosecosta Cavaan ja Ciao olisi Hola.
Kielissäkin on paljon yhtäläisyyksiä.
Rautakaupat ovat tulleet meille tutuiksi Suomessa ja Italiassa.
Espanjalainen rautakauppa on vielä kokematta.
Ferramenta vai ferreteria? Ehkä ne molemmat!

Olisiko aika harpata eteenpäin kohti ympärivuotista elämää ulkomailla.
Perhekokous on asiasta vielä pitämättä & lastenkin mielipiteitä kuunneltava.
Kysymysmerkkejä ja mutkia vielä matkalla,
mutta jos asiat alkavat loksahdella paikalleen saattaa tie viedä tulevaisuudessa myös taloon Espanjassa.
Vai tapahtuuko sittenkin jotain ihan muuta?

Uusi vuoteni rullailee jo kiivaasti myös Italiaan, koska kevät lähestyy & Casa Kantola odottelee meitä luokseen.
Casan kalenteriin on jo merkitty ensimmäiset vuokralaiset huhtikuulle.
Sain myös äskettäin postissa Italiasta konserttiliput.
Kalenterissani on jo merkintä: 15.7.17, Stadio Olimpico Roma, U2 The Joshua tree tour 2017.
Olen siis heinäkuussa Roomassa & vuoteeni mahtuu vielä paljon muitakin etappeja..

Näihin villeihin ajatuksiin & tälle kuvan rannalle välimerellä on hyvä lopettaa.
Muistathan, että tulevaisuus voi pitää sisällään ihan mitä vaan!
Heittäydytään, uskalletaan, koetaan & rakastetaan
Arrivederci & adios!

Pirita

Ps. En ahdista itseäni deadlinella, mutta lupaan, että Taloni Italiassa kirjanikin valmistuu vielä, kun sen aika on.

Paljain varpain kohti unelmia

Share

Taloni Italiassa

Ostimme talon pohjoisesta Italiasta Como-järveltä 2010.
Elämäämme ja talomme uutta elämää Italian auringon alla..
Kuvia, kirjoituksia, talon remontointiin liittyviä juttuja, vinkkejä, ruokaa & matkailua.
Lämpimästi tervetuloa seuraamaan blogiani♥
We are Finnish couple.
We fell in love to Lake Como & bought a house from Veleso at 2010.
This house has an old and new story, we have renovated it with love and heart.
Benvenuto, welcome to Casa Kantola♥

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *